Siirry pääsisältöön

Jos epäröit, tee oma mallinukke

Huhheijaa, vihdoinkin olisi jotain sellaista tehtynä, mistä on ideaakin tehdä postausta tänne. Tein pääsiäisloman aikana itselleni kotoa löytyneistä materiaaleista mallinuken, kun totesin, ettei toinen Desuun suunniteltu cossi etene ilman mallinuken apua.
Hommahan lähti liikkeelle siitä, kun yhtä cossinosaa mallaillessani totesin, että en ole tarpeeksi venyvä sovitellakseni kyseistä osaa selkäpuolelleni. Kokeilin itseni korvikkeeksi yhtä huoneessani hengaavaa pehmolelua, mutta nalle meni nurin siitä roikkuvan kangaspalan painosta, eikä myöskään pysynyt pystyssä pöydänreunalla tai missään muuallakaan.

Hetken internetin tarjontaa itsetehtyjen mallinukkejen ohjeista selailtuani totesin, että en lähde perinteiselle teippilinjalle. En pidä teipin käsittelystä, ja toisekseen minulla ei millään olisi kaapissa valmiiksi tarpeeksi teippiä. Onneksi(?) olen edelleen samaa kokoa kuin amisaikoina tehdyt peruskaavani, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja kaavoja kopioimaan.

Ensimmäinen kokeilu
Seuraamassani video-ohjeessa käytettiin kaavaa, jossa rintojen kohdilla oli oma, pyörä kuppimainen palansa, joten kokeilin aluksi kaavoittaa samanlaisen itse. Kaunis ajatus, mutta eipä se kovin kummoisesti toiminut :D


Kupit jäivät pieniksi ja ahtaiksi ja vetivät etuosaa ikävästi rypyille. Nakkasin koko ensimmäisen kaavaversion roskiin ja menin tutulla ja turvallisella peruskaavalla loppumatkan. Rintamuotolaskoksia sai vedellä aika reilustikin sisään, jotta kankaasta tehty torso oli itseni muotoinen, mutta oli se kyllä minusta sen vaivan arvoista.

En edes halua ajatella, montako kertaa revin käteni rikki noilla nuppineuloilla...
Täytteeksi mallinukke sai vanhan täkin täytteet, kaksi tyynyä, epäonnistuneet protot sekä kangassilppua, jota tykkään jostain syystä aina säästellä kappaleiden leikkaamisen jälkeen pitkiäkin aikoja.

Vasta nuken täytettyäni tajusin, että olisin päässyt helpommalla jos olisin tehnyt käsien päädyt sekä kaulan kankaasta murolaatikkojen sijaan, mutta ihan hyvin nuokin palat ovat pysyneet paikallaan. Ompelin ne eräänä iltapäivänä käsin karhunlangalla kiinni, kun kyllästyin raatelemaan käteni aina uudestaan ja uudestaan niitä kiinni pitäneisiin nuppineuloihin.

Nukke ja peruukkipää vuorottelevat nyt käyttötarpeesta riippuen paikasta kuvassa näkyvässä seipäässä. Nuken pohjana on kaksi kerrosta murolaatikkoa, kuorrutettuna alligaattoriteipillä. Ajattelin lisätä nuken sisään tukirakenteen että se pysyisi paremmin pystyssä, mutta toistaiseksi kaveri on jaksanut törröttää ihan nätisti seipäässä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, seuraava postaus lienee Desun sunnuntaicossistani!

niyarifa